HISTORIA AIKA JANALLA
1932 – Hautaustoimisto Perttala perustetaan
1948 – Perttala muuttaa Linnankatu 3:een pommituksen jälkeen
1956
- Taimi ja Paavo Perttala eroavat ja Perttala jää Taimi Perttalan haltuun
- Annikki Perttala tulee äitinsä Taimin avuksi hautaustoimistoon
1961 – Perttala avaa liikkeen Hämeenkatu 1:een Turkuun
1965 – Paavo Perttala avaa Turkuun eron jälkeen perustetun uuden vaimonsa Allin mukaan nimetyn Hautaustoimisto A. Perttala Ky:n.
1980 luvulla Annikki Perttala osallistuu saattohoidon kehittämiseen
1984 - oma puusepänverstas lopetetaan
1988 - Alli Perttala myy A.Perttalan Jarmo ja Jari Saariselle (Hautaustoimisto Saarinen)
2011
- Sirke Nisso Annikki Perttalan tytär siirtyy jatkamaan perheyritystä
- Hämeenkadun liike suljetaan ja toiminta keskittyy Linnakatu 3:een
2020 – Hämeenkadun liike avataan uudelleen
Hautaustoimisto Perttala, Annikki Perttala-Koskinen Oy - Luotettavaa hautauspalvelua vuodesta 1932 Turussa.
Vuonna 1932 - 87 vuotta sitten - maailma ja Turku olivat ihan erilaiset kuin nykyään. Isoäitini Taimi Perttalalle se oli käänteentekevä vuosi. Vuonna 1932 hän perusti Hautaustoimiston Eerikinkadulle, äitini Annikin ollessa vasta 2 vuotias. Se oli rohkea ja ainutlaatuinen teko nuorelta naiselta siihen aikaan.
Isoäitini lähisukulainen oli puuseppä ja sen ajan tavan mukaan hän teki myös arkkuja kotiverstaassa. Näin arkut ja hautaaminen olivat tulleet isoäidilleni tutuiksi jo lapsuudessa.1930-luvulla ei starttirahoja tunnettu eikä nuorella tytöllä ollut asiaa pankkiinkaan.Näin ollen isoäitini äiti lainasi rohkealle yrittäjätyttärelleen rahat ensimmäiseen autoon,tiesi äitini Annikki kertoa.
1948
Sodan aikana ilmapommitus tuhosi Eerikinkadun liikkeen ja vuonna 1948 muutettiin nykyisiin toimitiloihin Linnankatu 3:een Brahenkadun kulmaan Vähätorin laidalle, missä toimintamme jatkuu edelleen jo kolmannessa naissukupolvessa.
Äitinsä toimiminen yrittäjänä loi puitteet Annikin koko lapsuudelle ja nuoruudelle. Verhoomo, puusepänverstas ja liikkeen takahuone tulivat tutuiksi leikkipaikoiksi perheen ainoalle lapselle.
.Koska Annikin isä Paavo siirtyi vähitellen työskentelemään täysipäiväisesti hautaustoimistossa ja sunnuntainakin oltiin töissä, ei eroa työn ja muun elämän välillä oikeastaan ollut
Toiminnan pääpaino oli alkuaikoina arkkujen valmistus, verhoilu ja myynti sekä vainajien kuljetukset. Omaiset hoitivat yleensä muut järjestelyt ajan tavan mukaisesti itse. Toinen maailmansota toi omat haasteensa ja vaikeutensa toimintaan ja puutetta oli melkein kaikesta.
1900-luku
1900-luvun alkupuolella arkunvalmistus siirtyi vähitellen arkkuihin erikoistuneitten puusepäntehtaitten tuotantoon. Oma verstaamme toimi harvinaisen pitkään, missä valmistimme niin puuvalmiit verhoiltaviksi tarkoitetut arkut kuin jalopuuarkutkin.
Kaarningontiellä ollut puusepänverstaamme lopetettiin vasta vuonna 1984, koska alasta kiinnostuneita puuseppiä ei enää löytynyt vanhojen jäädessä eläkkeelle. Puuvalmiit ja jalopuuarkut hankittiin sen jälkeen Arkkutehdas Mettäseltä ja myöhemmin myös Suomen Hautaustoimistojen Tukku Oy:ltä. Molemmat sijaitsevat Punkalaitumella. Puuvalmiiden arkkujen verhoilu jatkui omassa verhoomossamme.
1956
Kun Taimi ja Paavo Perttala erosivat 1956, päätti äitini Annikki jäädä auttamaan omaa äitiään hautaustoimiston hoitamisessa ja jätti työnsä sairaanhoitajana. Tässä yhteydessä avattiin toinen liike vuonna 1961 Hämeenkatu 1:een. Aloitin samana vuonna kansakoulun Turun keskustassa. Muistan vieläkin miten jännittävää oli yksin matkata raitiovaunulla nro 2 äidin luo liikkeeseen. Liike lopetettiin vuonna 2011 ja palvelu keskitettiin Linnankatu 3:een.
Annikin omaa arkityötä häiritsi vuosien ajan Taimi-äidin ja Paavo-isän avioeron seuraukset.
Eron jälkeen Paavo lähti Turusta ja palasi Turkuun yhdeksän vuoden jälkeen vuonna 1965 uuden vaimonsa Allin kanssa. He perustivat Turkuun Hautaustoimisto A.Perttala Ky:n. Paavon kuoleman jälkeen v.1988 Alli Perttala myi A.Perttala Ky:n Jarmo ja Jari Saariselle, jotka olivat Hautaustoimisto Saaristen omistajia.
Nimisekaannuksia ja siitä johtuvia " toisessa" Perttalassa käyntejä sattui usein. Ja tapahtuu edelleen.
1967
Kun 1967 rakennettiin krematorio Pyhän Ristin kappelin yhteyteen, alkoivat tuhkautukset lisääntyä myös Turun seudulla ja uurnien valmistus alkoi.
Annikki Perttala-Koskisen muistolle 1930-2013
Annikki Perttala-Koskinen pyrki aktiivisesti kehittämään hautausalaa. Alan koulutus oli hänelle tärkeää. Hän vei eteenpäin vainajien ja omaisten asioita niin arjen ratkaisuissa kuin eettisissä asioissa sekä Turussa että valtakunnallisesti Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n kautta.
Hän osallistui lukuisiin suunnittelu-ja kehittämishankkeisiin, joihin myös itse toisinaan osallistuin. Sairaanhoitajakoulutuksensa johdosta Annikkia pyydettiin 1980-90 luvulla pitämään luentoja sairaanhoito-opiskelijoille saattohoidosta ja surevien ihmisten kohtaamisesta.Äidilleni ja isoäidilleni on myönnetty Yrittäjien Timanttiristi ja äitini oli myös Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n kunniajäsen.
Omaisten palveleminen ja hautausalan kehittäminen muodostuivat äidilleni, Annikki Perttala-Koskiselle tärkeäksi elämäntehtäväksi, jonka eteen hän ehti työskennellä yli 50 vuotta.
1900-luvulta tähän päivään
1980-luvulta lähtien hautaustoimiston palvelut ovat jatkuvasti laajentuneet ja nykyään olemme ns. täyden palvelun hautaustoimisto.Haluamme jatkaa palvelutyötä isoäitini ja äitini viitoittamalla tiellä.
Lämmöllä
Sirke Nisso